Kuntotutkimus
Epäiltäessä rakennuksessa tai sen osassa olevaa ongelmaa käynnistetään kosteus ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen valmistelu, tehdään tutkimussuunnitelma ja varsinainen kiinteistön kuntotutkimus. Korjaussuunnittelun ja korjaushankkeen onnistumisen perusedellytys on riittävän perusteellinen ja kattava kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimusraportti. Näin toimimalla voidaan pienentää korjaushankkeen epäonnistumisen riskiä. (YM Kosteus ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus 2019 s.7)
Kuntotutkimuksella tunnistettaan sisäilman laatua heikentävät tekijät ja todennäköisimmät aiheuttajat. Tutkimuksella selvitetään rakenteiden vaurioiden ja muiden puutteiden ja vikojen syyt, laajuus ja vakavuus. Perusteellinen kuntotutkimus edellyttää rakenteiden avausta, mikrobien ja haitta-aineiden tutkimista (RT 18-11245 haitta-ainetutkimukset).
Rakennus fysikaalista toimivuutta on tarkasteltava jokaisena vuodenaikana erikseen, jotta voidaan varmistua rakenteen oikeanlainen toiminta. Aina on myös tutkittava IV-järjestelmän kunto. Hyvä kuntotutkimusraportti vastaa aina kysymykseen: Mitä ongelmien poistamiseksi on käytännössä tehtävä? Raportista käy myös ilmi toimenpiteitä vaatimat poikkeamat ja vauriot, niiden sijainti, laajuus ja syyt. Raporttiin lisätään selvitys voivatko käyttäjät, puuteiden ja vaurioiden takia altistua poikkeaville pitoisuuksille rakenteista, ilmanvaihtojärjestelmästä, ja pintamateriaaleista peräisin oleville epäpuhtauksille. Kuntotutkija ei arvioi mahdollista ihmiselle aiheutuvaa terveyshaittaa, terveyshaitan arvioinnin tekee aina terveystarkastaja.
Muut palvelumme:
- Rakennusluvat ja vastaava työnjohtaja
- Valvonta
- Energiatodistus ja energianeuvonta
- Kuntotarkastus / kuntoarvio
- Kuntotutkimus
- Lämpökamerakuvaus
- Paine-eromittaus ja tiiveysmittaus
- Radonmittaus ja korjaussuunnitelma
- Asbesti- ja haitta-ainekartoitus
- Betonin kosteuden porareikämittaus- ja näytepalamittaus
- Maankäyttö- ja rakennuslaki
