Asbesti- ja haitta-aine kartoitus
Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992 ja erityisen runsaasti vuosina 1963–1979. Korjausrakentamisessa joudutaan purkamaan lähes poikkeuksetta rakenteita ja kaikista ennen vuotta 1994 rakennetuista rakennuksista tulee varmistua, etteivät ne sisällä asbestia. Varmistaminen tehdään, ottamalla rakennusmateriaali näytte ja lähettämällä se laboratorio tutkimukseen (RT 18-11247 asbestikartoitus, tutkimusmenetelmä).
Kosteus- ja mikrobivaurio korjausta suunniteltaessa tai muuta korjausrakentamista varten tehdään rakennuksesta haitta-aine tutkimus (RT 18-11244 tilaajan ohje, RT 1811245 Haitta-ainetutkimukset). Tutkimuksen tekeminen tai teettäminen kuluu rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Tutkimuksessa kartoitetaan ja analysoidaan haitta-ainepitoiset materiaalit, sekä rakenteisiin mahdollisesti imeytyneet muut haitta-aineet. Tavallisimmat rakennusmateriaaleissa esiintyvä haitta-aineet ovat asbesti, polyaromaattiset hiilivedyt (PAH- yhdisteet), polyklooratut bifenyylit (PCB- yhdisteet), raskasmetallit ja öljyhiilivedyt.
Haitta-aine tutkimuksen perusteella voidaan laatia haitta-ainetutkimusraportti. Raportti on kattava asiakirja tilojen käyttöturvallisuuden arviointiin, korjaus- ja purkutöiden kustannuslaskentaan ja työturvallisuus riskien arviointiin, haitta-ainepitoisten materiaalien määräarvion laatimiseen, sekä korjaus- ja purkutöissä syntyvien jätteiden lajitteluohjeiden laatimiseen. Haitta-aineraportissa ilmoitetaan myös vaarallisten materiaalien riskiryhmittely rakennuksen käytön suhteen, korjaustöiden suhteen, jäteluokituksen suhteen ja mahdollisten ympäristön pilaantumisriskin suhteen. (RT 18-1811245, 2015)
Purkukartoitusraportti laaditaan hankesuunnitteluvaiheessa ja se on vapaaehtoinen. Raportti pitää sisällään haitta-aine kartoituksen- ja tutkimukset, uudelleen käytettävien rakennusosien selvityksen ja purkumateriaalien selvittämisen. Purkukartoitusraportissa otetaan kantaa ympäristöriskien arvioinnin lisäksi myös tarvittaviin jatkotutkimuksiin, jos vaikka betoni tai tiilipurkujätettä halutaan uudelleen käyttää maanrakentamisessa. (Komulainen, 2017) (YM purkukartoitus – opas laatijalle)
Muut palvelumme:
- Rakennusluvat ja vastaava työnjohtaja
- Valvonta
- Energiatodistus ja energianeuvonta
- Kuntotarkastus / kuntoarvio
- Kuntotutkimus
- Lämpökamerakuvaus
- Paine-eromittaus ja tiiveysmittaus
- Radonmittaus ja korjaussuunnitelma
- Asbesti- ja haitta-ainekartoitus
- Betonin kosteuden porareikämittaus- ja näytepalamittaus
- Maankäyttö- ja rakennuslaki
